AVACK Oy kiittää messuvieraita ja osastolla poikenneita. Messuilla seminaarin pitänyt Ilkka Kulmalan tietoisku "Tekniikka luokanopettajan apuna - ei riesana!" herätti mielenkiintoa ja keskustelua aiheesta. Lisätietoa Ilkka Kulmala, +358 50 68 177.
Sulje tiedote

Häiriö- ja kriisitilanteiden johtamisessa tarvitaan monipuolista ajantasaista tietoa päätöksenteon pohjaksi ja eri päätelaitteet tavoittavaa viestintää toimintojen käynnistämiseksi ja ohjaamiseksi. Asian ytimessä ovat valvomot, joiden oletetaan tänä päivänä olevan toiminnaltaan luotettavia ja tekniikaltaan nykyaikaisia. Myös EU asettaa jatkossa omia säännöksiä, jotka tulee huomioida valvomoiden saattamisessa nykystandardien mukaisiksi.

Valvomoita on moneen lähtöön

Eri valvomoilta edellytetään erilaista toiminnallisuutta. Joissakin seuranta on ajantasaista ja välitöntä reagointia vaativaa, toisissa pääpaino on taltioidun materiaalin takautuvaa seurantaa. Käyttäjien yhteinen odotus on, että valvomoihin valjastettu tekniikka on käytännössä käyttäjäystävällistä, joustavaa ja että se sallii mahdollisimman monen eri järjestelmän integroimisen yhteen käyttöliittymään.

Hätäkeskuslaitoksen myötä Suomeen on rakennettu viisitoista alueellista hätäkeskusta. Viranomaisilla ja kunnilla on omia valvomoita. Alueellisilla pelastuslaitoksilla, tieliikennelaitoksella ja poliisilla on omia valvomoita tai johtokeskuksia. Pienemmässä mittakaavassa teollisuudella on prosessi- ja kaupalla turvallisuusvalvomoita. Teollisuuden prosessi- ja erikoisvalvomoissa on prosessin tarkkailuun ja ohjaamiseen liittyvää tekniikkaa ja kuvaa. Niissäkin on samoja elementtejä kuin turvallisuusvalvomoissa. Turvallisuus- ja huoltoalojen toimijat rakentavat myös omia keskitettyjä valvomoitaan. Samoin it -logistiikan alalla toimivat yritykset hyötyvät nykyaikaisesta valvomo- ja viestintätekniikasta hakiessaan kustannustehokkaita toimintatapoja massiivisten call -centereiden rinnalle. Samaa valvomoajattelua voidaan hyödyntää esim. pörssisalissa ja pankin keskitetyissä meklareiden toimitiloissa.

Erilainen materiaali palvelemaan monipuolisesti päätöksentekoa

Usein valvomot ovat 24/7 miehitetty, mutta pienemmät valvomot ovat tulevaisuudessa ns. kylmiä ja niiden toiminnallisuus on lähinnä tilanteiden taltiointia. Näissä valvomoissa hälytykset, mutta myös koko valvomon toiminnallisuus sellaisenaan, voidaan siirtää muualle suurempaan turvallisuusvalvomoon, esimerkiksi hiljaiseen yöaikaan. Verkottaminen ja IP -tekniikka tekee sen tänä päivänä mahdolliseksi. Myös eri toimittajien kameravalvontajärjestelmien, kulunvalvontojen ja taloautomaatiojärjestelmien tekniikoiden yhteensovittaminen onnistuu ja siihen on valmiina esim. AVACK ALERT ADAPTER rajapintoja sulauttava ohjelmisto, joka on osa AVACK VALVOMO -kokonaisuutta.

Turvallisuusvalvomoissa kulunvalvonnalla ja sen operatiivisilla työkaluilla (reaaliaikaisella kamerakuvalla ja viestinnällä) on tärkeä rooli. Niissä kamerakuvaa tarvitaan erityisesti tilanneseurantaan ja jäljitykseen. Tallennettuna kuvaa tarvitaan jatkossa esim. todistamiseen ja alan opetukseen.

Oli sitten tulipalo, ryöstö, murto tai joku muu tilanne päällä, niin nopea hälytystieto on saatava valvomoon. Kaikki mahdollinen siihen hetkeen ja tapahtumaan liittyvä informaatio on oltava välittömästi käytössä. Se voi olla monipuolista kamerakuvaa tilanteesta, mutta myös samalla ohjeita ja selvitystä toimenpiteitä varten eri muodoissa. Mm. ajastettujen muistiinpanojen, karttojen ja ajan tasalla olevien toimintakaavioiden sisällön saamisesta reaaliajassa käyttöön on usein hyötyä. Hälytystieto voidaan viedä nyt myös automaattisesti reaaliajassa samanaikaisesti kentälle eri toimijoille. Tässä tilannetiedon jakamisessa on viranomaisyhteistyöllä ja yhteisillä työkaluilla myös suuri merkitys. Tilanteessa radio- ja puhelinyhteydet mm. poliisiin, pelastuksen, sosiaalitoimen välillä eivät välttämättä riitä. Jos on yhteistä tietoa tapahtumapaikalta ja tapahtumasta, tulee se saada kaikille toimijoille esille välittömästi ja tarvittaessa.

Vanhojen analogistenkin valvomojärjestelmien edelleen hyödyntäminen ja integroiminen uusien IP -pohjaisten järjestelmien rinnalle käyttöön on tarpeellista ja usein mahdollista sekä teknisesti että kaupallisesti. AVACK VALVOMO on suunniteltu juuri olemassa olevien ja uusien erilaisten järjestelmien integroimiseksi valvomoissa.

Uudet ohjelmistopohjaiset ratkaisut

Eri tahoilla on käytössä vielä tänään useamman eri sukupolven ratkaisuja jopa rinnakkain. Päivälehdissä esiintyy vielä kuvia ensimmäisen sukupolven ratkaisuista, joissa on monitoreja vierekkäin ja päällekkäin. Sittemmin tulivat matriisit ja niiden edellyttämä raskas ja paljon asennustyötä vaativa kaapelointi. Maailmalla varsinkin on viime aikoina rakennettu paljon kolmannen sukupolven ratkaisuja eli eri valmistajien toimittajakohtaisia videoseiniä ohjelmistoineen. Ne ovat näyttäviä, mutta usein myös tilaajalle kalliita ratkaisuja. Suomessa on jo muutama neljännen sukupolven ohjelmistopohjainen AVACK VALVOMO, jossa ohjelmistolla ja verkkoja hyödyntävillä ratkaisuilla korvataan vanhoja tapoja viedä signaaleja ja tuottaa kuvaa. Se antaa käyttäjälle myös muita lisäarvoja perinteisiin valvomoihin verrattuna.

Valvomossa operatiiviset työkalut viedään valvojan tietokoneen näytölle. Valvomohenkilökunnalle yhteinen kuva ja tieto on taas järjestetty valvomossa monitoririvistöillä valvomopöytien eteen kaikkien tarkasteltavaksi.

Kulunvalvonta, kameravalvonta, taloautomaatio ym. täyttävät käytettävän tilan valvomossa kuvana monitoreissa ja tekniikkana hyllyissä ja laitehuoneissa. Nykyisissä valvomojärjestelmissä on usean eri toimittajan laitteistoja. Ennen kutakin järjestelmää varten oli tarkkailuun oma monitori ja/tai ainakin KVM -kytkimiä yhteisen hiiren ja näppäimistön hallintaan valvomossa.

Lisätekniikan ja uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä kasvaa helposti monitorien määrä. Sitten unohtui tai ei ollut tilaa tai rahaa järjestelmien vaativan toiminnallisuuden kehittämiseen.

Kun monitoreja alkaa olla kymmeniä pienessä tilassa ja niissä sitten vielä kussakin monitorissa kamerakuvaa neilikkoina ja osakuvina, on kokonaisuuden seuraaminen raskasta ja vaikeaa. Tapahtumakuvaa ei nähdä enää kunnolla usein pienen monitorin vielä pienemmästä kuvasta. Tilanteen hallinta ei onnistu perinteisillä kuvanvalintamatriiseilla ja valitsimilla. Ajastetut kuvakierrot ovat usein hankalia muuttaa. Oikea kuva tulee saada esille oikeaan paikkaan, oikean kokoisena ja mahdollisimman automaattisesti tai helposti. Valvontakuvan ei myöskään tarvitse kuvapinnalla olla perinteinen 4:3 tai 16:9, vaan jos on esim. katunäkyvä, voidaan sitä seurata esityspinnalla vaikkapa suhteessa 5:2. Tuossa kuvassa ei ehkä tarvitse tarkkailla yläkerran ikkunoita.

Valvomon suunnittelun lähtökohtia

Valvomon suunnittelussa tulee lähteä siitä, mikä on valvomotila ja siihen järjestettävissä oleva sisällön esityspinta. Samoin miten on järjestetty valvomopöydät ja millaisia ne ovat? Tehdään esityspinta videokuutioilla, TFT -näytöillä tai projisoimalla datavideoprojektoreilla, niin kuvapinnan tulee olla mahdollisimman yhtenäinen hukkatilaa välttäen. Tänä päivänä suuremmat esityspinnat tehdään edullisimmin projektorilla. Esityskuvan resoluutio tulee optimoida siten, että kuvan tarkkuudessa ei ole pullonkauloja ja että kuva esitetään mielellään lähteen natiiviresoluutiolla. Esityskuvapintaan tuodaan tarvittavat kuvat tilanteissa mahdollisimman automaattisesti tilanteeseen ja aikaan sidottuna. Esityskankaan tilannekuvaa ja oleellista tietoa voidaan helposti järjestellä ja operoida. Tämä ei enää onnistu perinteisillä tekniikoilla, matriiseilla, kuvanjakajilla ja -valitsimilla. Kaikki esitettävä sisältö tulee saada verkkoon ja hyödyntää sieltä suoraan niin valvomossa kuin kentällä. Hälytyssisältö saadaan esille hälytysviestintäohjelmilla niin valvomon esityspintaan kuin haluttujen johtajien työpöydille, ajoneuvotietokoneitten näytöille ja taskuun puhelimiin sekä PDA -laitteisiin.

Valvomon valaistus ja ergonomia ovat tärkeitä varsinkin, kun kyseessä on valvomohenkilökunta 24/7 -valvomossa. Valvomopöytien järjestely valvomossa tulee lähteä siitä, että yhteisen esityspinnan näkyminen kaikille on optimoitu. Huomioitava on esityspinnan koko ja paikka. Itse valvomopöydät ja niiden tekniikka, pöydän omat työkalut, monitorit ja viestintälaitteet ym. tulee suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi.

Valaistuksen tulee tukea toimintaa. Valaistuksen oikea järjestely on myös ennen kaikkea kustannuskysymys. Valo tulee olla lohkottu ja suunnattu tilassa niin, ettei valoa ole esityspinnassa, mutta pöydän työkalut ovat käytettävissä. Koska henkilökunnan jaksaminen työssään on tärkeää, on myös valaistuksella ja oikean tyyppisillä valvomovalaisimilla suuri merkitys. Myös taukotilojen valaistukseen tulee kiinnittää huomiota. Päivänvalohoito taukojen aikana on hyvä lisä vireyden ylläpitämisessä.

Tilan ja sen tekniikan sijoittelua on syytä miettiä myös huoltotöiden kannalta. Tietokoneiden sijoittamista omaan tilaan, laiteräkkiin siten, että ne on siitä helppo huoltaa ja irrottaa, tulee harkita. Kokonaan verkkoon suunnitellussa valvomossa ei tietokoneitten VGA- ja RGBHV -signaalisiirtoa tarvita lainkaan, joten verkon normaali CAT 5/6 -kaapelointi riittää. Kustannussäästö voi olla signaalikaapeloinnin osalta huomattava ja kalliit matriisitkin voidaan jättää pois mahdollisia tärkeimpien signaaliteitten varmistusreitityksiä lukuun ottamatta. Järjestelmän valvomotietokoneen DVI-lähdöt esitystekniikalle takaavat natiiviresoluutiolla parhaan mahdollisen tarkkuuden.

Dataprojektori keskellä valvomosalia valvomopöytien yläpuolella on turhan usein ongelma projektoria huollettaessa. Huollon, esimerkiksi lampunvaihdon, yhteydessä saatetaan joutua pystyttämään telineet ja itse työn osuus huollossa on murto-osa kokonaisajasta.

Joissakin valvomoissa halutaan tai tulee seurata televisiolähetyksiä ja julkista sanaa kotimaasta tai maailmalta. Siihenkin on tullut uutena vaihtoehtona ikkunoida myös kaikki televisiokanavat esityspintaan. Televisiokanavat saadaan näkyville aivan samaan tapaan, kuin kymmenet kamerakuvat ja muu esityssisältö. Laitettaessa televisiokuva verkossa selaimella katsottavaan muotoon, saadaan se esille halutun kokoisena ja näköisenä ikkunana. Kahdella digiboxilla verkossa saadaan heti yhteensä neljä kanavanippua esille ja hallintaan.

Yhteistyön haaste

Luonnollisesti kokonaan verkkopohjainen valvomo on kaikilta osin suunniteltu päivitettäväksi ja huollettavaksi ohjelmallisesti ja tarvittaessa verkon yli. Tällöin raskaita ja aikaa vieviä asennuksia ja kytkentöjä ei tarvita vastaavasti kuin perinteisessä valvomossa. Lisäarvoa voivat antaa erilaiset työkalut ja oheisohjelmat, joita kehitetään koko ajan järjestelmän hallintaan.

Kriisitilanteissa tänä päivänä korostuu eri toimijoiden ja viranomaisten sujuva yhteistyö. Nykyaikaisen valvomotekniikan tulee tukea ja antaa mahdollisuuksia tämän yhteistyön sujumiselle. Se edellyttää teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat käytettävissä olevan materiaalin käsittelyn useassa paikassa samanaikaisesti tai sen siirtämisen joustavasti. Samoin yhteensopivat hälytys- ja viestintäjärjestelmät eri toimijoiden keskuudessa voivat parantaa tositilanteissa viestien perillemenoa, päätöksentekoa ja toimintanopeutta.

Ilkka Kulmala, av-konsultti AVACK Oy, 17.8.2007
AVACK Oy on edelläkävijä Suomessa av:n ja it:n integroinnissa. Yhtenä osoituksena tästä on AVACK VALVOMO filosofia. Yritys on toimittanut sekä perinteisiä että uusia ohjelmistopohjaisia valvomoita julkiselle ja yksityiselle sektorille.
Sulje tiedote

Opettamisessa pitäisi keskittyä opettamiseen eikä tekniikkaan. Tämä oli periaate, josta Ylöjärven Yhtenäiskoulun rehtori Seppo Kuusela lähti miettiessään uusien audiovisuaalisten opetusvälineiden hankintaa. Samalta pohjalta oli jo aiemmin alkanut tuotekehitys Tampereen Hervannassa sijaitseva Avack Oy:ssa, joka sittemmin rakensi Ylöjärven Yhtenäiskoulun remontin yhteydessä ja pian samalla amuidenkin koulujen tarpeisiin Avack Dialogin, luokan opetusympäristön.

Avack Dialog on opettajan työpöytä. Opettajan tietokoneella hallitaan luokan av-esitystekniikka, viestintä ja vielä turvallisuuskin. Järjestelmä on yksinkertaisesti ohjelma opettajan tietokoneessa ja verkkojen hyödyntämistä.

- Nyt kun olemme tehneet sen yhdelle koululle, niin järjestelmä on helppo monistaa ja viedä eteenpäin. Lisää koululuokkien urakoita onkin jo tullut. Tässä tuotteistamisessa asiaa auttoi melkoisesti se, että koulun päättäjillä oli halu ja selvä näkemys vanhanmallisen järjestelmän uudistamisesta, sanoo Avackin toimitusjohtaja Mikko Loikkanen.

Avack Dialogin käyttöliittymä on vastaava, mutta kevyempi versio kuin Avackin auditorioiden ja neuvottelutilojen käyttöliittymä. Tämä av-ohjausjärjestelmä on käytössä esimerkiksi Tampereen kaupungin valtuustossa ja raatihuoneella.

Ylöjärven Yhtenäiskoulussa on oppilaita kaikkiaan 720. Luokat ovat varsin yhteneväisiä, mikä helpottaa verkon levittämisessä. Koulut ovat ylipäätään Avackin näkökulmasta varsin lähellä toisiaan av-viestinnän kannalta.

- Oppilaat ovat hyvin motivoituneita hyödyntämään uutta tekniikkaa. Ensimmäisinä uuteen
tekniikkaan ovat saaneet tutustua nuorimmat oppilaat ja heidän opettajansa, sanoo Seppo Kuusela.

Tekniikka liitettiin lähiverkkoon
Audiovisuaalinen sisältö voidaan viedä kaikkien käytettäväksi LAN-lähiverkkoon ja internetiin. Laitteet liitetään lähiverkkoon ja niiden hallinta tapahtuu verkon yli opettajan työpöydän tietokoneelta.

- Luokassa ei ole enää lainkaan hankalia kaukosäätimiä, liitäntälaitteita ja kytkimiä. Kaapelointi on yksinkertaista ja edullista, tiivistää idean Avackin av-konsultti Ilkka Kulmala.

Koska sisältö ja ohjelmat ovat verkossa, niin opetusaineistoa voidaan käyttää melkein missä vain vaikkapa oppilaan tai opettajan kotona. Kun mukana ovat kuva ja ääni, opetuksesta ja viesteistä saadaan mielenkiintoisempia.

- Opetukseen ja tietojen vaihtoon voi osallistu akoulussa tai internetin kautta kotona tai viestejä voi välittää vaikka tekstiviesteinä, sanoo Kulmala. Esimerkkinä yhteisen tilaisuuden kuten juhlasalin ohjelma voidaan välittää helposti kaikkiin lukkiin ja vaikka koteihin videointina. Käyttäjälle tärkeintä on varmasti yksinkertainen kokonaisuutta palveleva käyttöliittymä. Järjestelmässä on myös laajennusvara, siihen voidaan liittää helposti uusia laitteita. Liittiminä käytetään kaikille tuttuja verkkoliittimiä.

Järjestelmään kuuluu kaksisuuntaisuus. Jatkossa siihen on helposti liitettävissä äänestysmahdollisuus eli oppilaat voivat äänestää järjestelmän kautta ja näin interaktiivisuus nousee toiselle tasolle.

Avackilla on järjestelmä, jossa vanhalle tussitaululle piirretyt ja kirjoitetut asiat saadaan tallennettua sähköisessä muodossa. Tarkoitus ei ole ainakaan heti ottaa tätä järjestelmää käyttöön Ylöjärven koulussa. Perinteistä selventävää kertaluonteista ja ei-tallentuvaa tauluakin vielä kuitenkin tarvitaan, vaikka laajakangas ja verkkomuisti korvaavat sen pitkälti.

Etähoitoa ongelmien tullessa esiin
Koska ohjelmat pyörivät verkossa, huolto, korjaukset ja muutospäivitykset voidaan pitkälle tehdä verkon kautta koulun ulkopuolelta.

Laitteiden kunto ja näin tulevat ongelmatkin ovat osin etukäteen nähtävissä.

- Kuva-, ääni- ja ohjaussignaalien reititys, matriisien, valitsimien ja kytkimien käyttö sekä raskaat erityiskaapeloinnit ovat taaksejäänyttä elämää, iloitsee Ilkka Kulmala.

Viimeisimpänä luokan av-välineistä voitiin poistaa digiboksi. Viestintäpoltiittisten ratkaisujen jälkeen jokaiseen televisioon ei enää tarvitse ostaa erillistä kallista digiboksia. Digikuva laitetaan sellaisenaan koulun verkkoon ja sitä voidaan seurata kaikkialla opettajan tietokoneilla sekä esittää oppilaille.

Paljon on tietysti kiinni laitteiden tasosta.

Kulmalan mielestä laitteet on järkevämpi ostaa kokonaisuutena, eikä lähteä metsästämään yksittäisiä halpoja mutta huonosti yhteensopivia laitteita. Säästö voi tulla kalliiksi.

Näköpiirissä on kaiken tekstin, äänen, ja kuvan siirtyminen verkkoon ja sisällön liikkuminen langattomasti. Tuon vaiheen jälkeen johtoja ei ole lainkaan tämä siis kuitenkin vasta lähitulevaisuudessa.

Sähkösuunnittelu mukaan miltei heti
Verkon käyttö opetuksessa ei ole uutta ja yksittäisiä opetusohjelmia on niitääkin peruskoulussa toteutettu hyvinkin kehittyneiden tietokonejärjestelmien kautta.

Yksittäisiä hienoja atk-luokkia on myös pitkään rakennettu. Uutta on kuitenkin järjestelmän kokonaisvaltaisuus.

Sähkösuunnittelija oli mukana palavereissa heti kun järjestelmää oli päätetty remontin yhteydessä alkaa rakentaa.

- Ensimmäinen vaihe valmistui jokin aika sitten, siinä oli muutama luokka ja opettajanhuone sekä kabinetti. Toinen vaihe on valmis juhannukseen mennessä ja on käytettävissä koulun alkaessa elokuussa. Kolmas vaihe valmistuu ensi vuoden kesällä, sanoo rehtori Seppo Kuusela.

Kuusela korostaa, että uusi järjestelmä tulee jopa hieman halvemmaksi kuin perinteisesti varustetut luokkatilat. Johtojen vetäminen on taloudellisempaa remontin yhteydessä.

- Tärkeää on luopuminen kaukosäätimistä. Opettajille ei ole hyväksi takkuilla erilaisten kaukosäätimien käytössä ja kysä ehko joopa oppilailta, miten laitteen saa päälle. Nyt kunnon koulutus voidaan antaa kerralla kaikille käytettäville laitteille, sanoo rehtori Seppo Kuusela.
Sulje artikkeli